Tänään oli huono päivä, vaikka olikin kiva päivä. Tänään tunsin itseni kauniiksi, mutta näkymättömäksi. Tänään itkin, eikä poikaystäväni edes huomannut, ei ottanut syliin. Tänään ei ole hyvä päivä. 

 

Vaikeampaa tästä tekee, kun ei ole mitään millä saisi unohdettua kaiken. Ota hatsit, niin reuntoudut, joo! Ota vähän kipulääkettä niin tulee parempi mieli, joo! Mutta ei. Pari kaljaa on ainoa mihin tänään oli varaa ja niillä ei kauhean pitkälle pötkitä. Väsyttää, turhauttaa, itkettää. Paras ystävä on katkolla ja soitti minulle itkien, kun tietää ettei voi jatkaa vanhoja ihmissuhteita samalla tavalla kun ennen, hänen on saatava itsensä raittiiksi ja siihen kuvieen ei sovi hatsit, kaljat tai muut laittoman-lailliset päihteet. Niin, ei sovi. Tuntuu taas, että minulle ei sovi raittiina oleminen, kun en haluaisi aina vaan itkeä. Mutta pitää olla vahva, jotta muut saavat itkeä.

 

Siinäpä päivän polttava kysymys. Kuka lohduttaisi Nyytiä?